Kotikylä-konsepti perustuu suomalaisen kylän perinteiseen malliin, joka on useimmista kylistä jo kokonaan kadonnut suuruuden ekonomian tieltä.  Kaupunki ei varmasti katoa, mutta maaseutukunnissa voi vielä olla mahdollisuuksia skaalata hankkeita kylämittakaavan yhteisöiksi, ja luoda uuden tyyppisiä elämisen mahdollisuuksia.

Kotikylä-konseptia voi soveltaa myös kaupunkikylien, kaupungin lähiöiden, pientaloalueiden ja tavallisten korttelienkin täydennysrakentamisessa, jolloin puhutaan  asunnon ja talon koon pienenemisestä, ja  miten omaa tilaa voisi laajentaa asunnon ulkopuolelle yhteisöllisesti.  On syntymässä myös vaihtoehtoja perinteiselle perheasumisen mallille, mikä lisää suunnittelun vaativuutta sekä joustavuuden ja monikäyttöisyyden vaatimuksia.

Rekisteröidyn tavaramerkin "Kotikylä" , johon kuuluu myös yo. logo,  tavoitteena on säilyttää "Kylä"-sanalla sen alkuperäinen merkitys yhteisöllisenä ja palveluiltaan mahdollisimman omavaraisena perinteisenä paikallisyhteisönä. Omakotialue ei ole vielä kylä tai kotikylä. Löytyisikö paikallisyhteisöjä ja kuntia, jotka olisivat kiinnostuneita kylien täydennysrakentamisesta niin että niille sopisi Kotikylän logo?

Kotikylässä on koulu, kauppa, kirkko ja kahvila, jotka voidaan integroida monipuolisiksi yhteiskäyttöisiksi tiloiksi niin, että kokonaiskustannukset ovat kohtuullisia. Asunnot  voi muuttaa lähiseudun ikääntyneiden  palveluasunnoiksi tarpeen mukaan vaikka asunto kerrallaan. Ihmisten ei välttämättä tarvitse muuttaa kauas kotoaan suuriin kaupunkeihin, kun palvelujen tarve lisääntyy. 

Laatu ja kustannukset muotoutuvat osallistavassa prosessissa käyttäen paikalllisia resursseja mahdollisimman paljon, joten sillä on myös työllistävä vaikutus.  Kotikylän toiminnot on integroitu ja skaalattu "ihmisen kokoisiin" yksiköihin toisin kuin  massaetua tavoittelevassa kaupunkiformaatissa.

 Peruskysymys on, miten kyliä kehittämällä voitaisiin parantaa tasapuolista hyvinvointia koko Suomessa?

Siihen löytyy joitain vastauksia kirjoituksestani Kotikylä 2030.